Koulutuksen puute ja perhetausta usein nuoren syrjäytymisen taustalla

(24.3.2011)  työ- elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tiedottavat

Lähes 60 000 nuorta oli vuonna 2008 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Tiedot ilmenevät Pekka Myrskylän koko Suomen kattavasta tilastotutkimuksesta Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella, joka luovutettiin 24.3.2011 työministeri Anni Sinnemäelle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille.

Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista 15-29-vuotiaista nuorista 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto. Vajaat 40 prosenttia heistä oli viiden vuoden seurantajakson jälkeen edelleen samassa asemassa. 

Tutkimuksessa ulkopuolisuudella tarkoitetaan sitä, että nuoret eivät opiskele eivätkä ole työssä. He eivät myöskään ole työttöminä työnhakijoina, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla. Siten he putoavat myös yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.

Ministerit kiittävät työryhmää tutkimuksesta, joka antaa perusteellisemman kuvan paljon puhutusta ilmiöstä.

- Opiskelujen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrä vastaa aiemmin oletettua, mutta tutkimuksen myötä tiedämme tarkemmin, keitä he ovat, toteavat ministerit Sinnemäki ja Wallin.

Koulutuksen puute syrjäyttää

Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi.  Pelkänperusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Myös työttömyyden riski on suurinta pelkästään perusasteen suorittaneilla.

- On ehdottoman tärkeää, että jokaiselle nuorelle löytyy peruskoulun jälkeen opiskelupaikka. Se on nykypäivänä ainoa edes vähän turvallinen reitti työmarkkinoille, jossa kaikkien panosta tarvitaan, työministeri Sinnemäki korostaa.

Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella oleminen on yleisempää kuin työttömyys. Niistä ulkopuolisista ja työttömistä, joilla ei 25-vuotiaana ole perusasteen jälkeistä tutkintoa tai kesken olevia opintoja, näyttää 90 prosenttia jäävän kokonaan vaille jatkokoulutusta.

 - Ulkopuolella olevat nuoret jäävät vaille koulutusta, työvoimapoliittisia palveluita ja muita yhteiskunnan palveluja. Näiden nuorten tavoittamiseksi tarvitaan kunnianhimoisempaa politiikkaa ja entistä yksilöllisempää palvelua, sanoo Sinnemäki.

Työvoimapoliittiset toimenpiteet ehkäisevät nuorten syrjäytymistä

Niistä nuorista, jotka vuonna 2003 osallistuivat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 prosenttia. Myös heidän menestymisensä työmarkkinoilla oli selvästi parempi kuin niillä työttömillä tai työvoiman ulkopuolisilla, jotka eivät toimenpiteissä olleet mukana.

Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneet tai esim. työharjoittelussa ja palkkatuetussa työssä olleet suorittivat enemmän tutkintoja kuin muut työttömät tai ulkopuoliset.

- Keskustelu ilmiöstä on jo johtanut mm. nuorisolain säätämiseen ja työpajatoiminnan kasvattamiseen. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö on tavoittanut näitä nuoria hyvin. Tuoreet tiedot valtakunnallisesta etsivän nuorisotyön kyselystä kertovat, että etsivän työn pidempiaikaista tukea sai 5 724 nuorta. Kokemukset etsivästä nuorisotyöstä ovat hyvät. Nuorisolakimuutos taas on edesauttanut viranomaisten yhteistyötä. Nuoret ovat saaneet säännöllisyyttä elämäänsä, päässeet työhön ja koulutukseen ja tarvittaessa heitä on voitu ohjata jopa hoitoon, toteaa kulttuuri- ja urheiluministeriministeri Wallin.

Syrjäytyneisyydellä voi olla pitkät juuret

Ulkopuolisuus ei ole irrallinen ilmiö, vaan usein se kumpuaa nuorten heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4-5 kertaa suurempi kuin kaikilla 15-24-vuotiailla nuorilla.

Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Ulkopuolisiksi jäävien vanhemmilla on yleensä vähän koulutusta.

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä moninkertainen

Ulkopuolisista suuri osa on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien ulkopuolisuusriski on moninkertainen muihin nuoriin verrattuna. Suomalaisella yhteiskunnalla ei näytä olevan toimivia keinoja saada ulkopuolelle pudonneita takaisin opiskeluun ja työelämään.

Vaikeutta integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoille ilmentää sekin, että 20 prosenttia ulkopuolisista ja työttömistä, pelkän perusasteen varassa olevista maahanmuuttaneista nuorista on viiden seurantavuoden aikana lähtenyt maasta.

Osalla ulkopuolisuus ja työttömyys pitkittyvät - osalla vain välivaihe

Vuoden 2003 kouluttamattomia ulkopuolisia ja työttömiä 18-29-vuotiaita seurattiin vuoteen 2008 ja katsottiin mihin he olivat päätyneet. Viiden vuoden kuluttua reilut 60 prosenttia oli siirtynyt pois ulkopuolisten ja työttömien joukosta.

Ulkopuolista kaikki eivät ole syrjäytymisvaarassa. He voivat mm. hoitaa omia lapsiaan tai vanhempiaan. Ulkopuolella olo on osalle nuorista vain välivaihe, he voivat esimerkiksi valmentautua pääsykokeisiin tai toimia ns. kolmannella sektorilla.

- Tämä hallitus on onnistuneesti torjunut taantuman vaikutuksia nuorisotyöttömyyteen, mutta seuraavan on tartuttava myös näihin rakenteellisempiin kysymyksiin. Tämä tutkimus antaa siihen hyvän pohjan, toteavat ministerit.

Pekka Myrskylän tutkimus Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella (työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011) on verkossa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut. 

Julkaisu pdf -muodossa